Tallinna oli mystinen ja huokui iloisuutta auringon paisteen alaisena. Pienet kadut vanhankaupungin kätköissä johdattivat milloin mihinkin ja uutta kuvattavaa ilmestyi jokaisen kulman takaata esille. Tässä kuvasatoa matkalta:
Olin laivailusta ihan innoissani. En ole käynyt laivalla sitten abiristeilyn jälkeen, joten melkoisen monta vuotta on vierähtänyt viime kerrasta. Lentokoneet ovat sen sijaan tulleet sitäkin tutuimmiksi. Kannella oli hyvä kuivatella hiuksia, sillä edellisenä iltana sain kaatosateen niskaani. Helsingin kadut lainehtivat ja itsekkin sain kokea mitä on kahlata korkokengissä, kun tiellä on 15cm vettä.
Kuvia olisi voinut jäädä ottamaan pidemmäksikin aikaa, mutta onneksi Tallinnaan on lyhyt matka ja sinne pääsee kohtuu edullisesti.
Kävimme myös nopeasti jonkun kirkon sisällä vilkaisemassa ja kaverini sanoi, että meitä oltiin katsottu lievästi paheksuvasti :D Itse en huomannut mitään, kun en jaksanut kiinnittää huomiota toisten katseisiin. Ilmeisesti synkiöitä ei liiemmin Virossa kuitenkaan elele, joltain jäätelönmyyjä pojalta niitin kuitenkin kommentin "nice outfit" Paluumatkalla saavuttuani satamaan kuulin, kuinka Tallinnasta kotoisin ollut nainen alkoi selittämään muutamalle suomalais mummolle, kuinka häntä haukutaan mustalaiseksi synkemmän vaatetuksen perusteella Suomessa saa kuulemma pukeutua paljon vapaammin.
Mukulakivikaduilla oli sangen työlästä kävellä korkokengissä. Jalat huutavat vieläkin.
Tallinnassa vietimme muutaman tunnin kierrellen vanhaakaupunkia ja kävimme myös syömässä. Tästä matka jatkui junalla kohti etelää ja kohti Tarttoa. Junamatka tuli nukuttua enemmän ja vähemmän tuoppeja tyhjennellen.
Kampin edessä valmiina etenemään kohti tuntematonta:
Olin laivailusta ihan innoissani. En ole käynyt laivalla sitten abiristeilyn jälkeen, joten melkoisen monta vuotta on vierähtänyt viime kerrasta. Lentokoneet ovat sen sijaan tulleet sitäkin tutuimmiksi. Kannella oli hyvä kuivatella hiuksia, sillä edellisenä iltana sain kaatosateen niskaani. Helsingin kadut lainehtivat ja itsekkin sain kokea mitä on kahlata korkokengissä, kun tiellä on 15cm vettä.
Kuvia olisi voinut jäädä ottamaan pidemmäksikin aikaa, mutta onneksi Tallinnaan on lyhyt matka ja sinne pääsee kohtuu edullisesti.
Lähes jokainen kadulla vastaan tullut mokelsi suomea.
Kävimme myös nopeasti jonkun kirkon sisällä vilkaisemassa ja kaverini sanoi, että meitä oltiin katsottu lievästi paheksuvasti :D Itse en huomannut mitään, kun en jaksanut kiinnittää huomiota toisten katseisiin. Ilmeisesti synkiöitä ei liiemmin Virossa kuitenkaan elele, joltain jäätelönmyyjä pojalta niitin kuitenkin kommentin "nice outfit" Paluumatkalla saavuttuani satamaan kuulin, kuinka Tallinnasta kotoisin ollut nainen alkoi selittämään muutamalle suomalais mummolle, kuinka häntä haukutaan mustalaiseksi synkemmän vaatetuksen perusteella Suomessa saa kuulemma pukeutua paljon vapaammin.
Mukulakivikaduilla oli sangen työlästä kävellä korkokengissä. Jalat huutavat vieläkin.
Tallinnassa vietimme muutaman tunnin kierrellen vanhaakaupunkia ja kävimme myös syömässä. Tästä matka jatkui junalla kohti etelää ja kohti Tarttoa. Junamatka tuli nukuttua enemmän ja vähemmän tuoppeja tyhjennellen.
Mäkin haluan ulkomaille katselemaan uusia paikkoja.. huooohhh.. Oot sieväliini<3
VastaaPoistaLeena: Miekin haluan. Saksa ja Skotit ois seuraava missio tässä joskus :-)
VastaaPoistaPahennat matkakuumettani kuules! niin pitkään halunnut tallinnaan hamstraamaan kenkiä, mutta koskaan ei ole tarpeeksi rahaa. Ainut supisuomalainen laulu kuvaa tätä tunnetta: eesti eesti eesti kaipaan sinne perkeleesti.
VastaaPoistaJoskus pienenä(lue nuorena) käynyt siellä viimeksi ja siellä on jotenkin aina niin mukavaa ollut : )
stupid google translate.... o.O
VastaaPoistaMalicer: Yritin vältellä kenkäkauppoja, koska olen ns. kenkälakossa :-D Mutta muutamassa missä pistäydyin, niin kieltämättä valikoimat olivat houkuttelevammat, kuin Suomessa!
VastaaPoistaLucy: I can imagine that google translate does not work :D I have considered start to write in english. :)